Kaupunkilaisoravat suovat kotipihalla ympärivuotisen mahdollisuuden niiden valokuvaamiseen ja tarkkailuun – pelkällä ruokapalkalla! Tuo tarkkailu näyttää kuitenkin olevan molemman puolista. Lintujen ruokinta tuo myös oravat samoille apajille. Vähitellen oravat tottuvat ihmisen läsnäoloon ja ajan mittaan uskaltautuvat ottamaan tarjottuja maapähkinöitä kädestä. Aluksi tottumaton orava saattaa ottaa  hampaillaan pähkinän sijasta sormenpäästä kiinni. Johtuisiko se ehkä huonosta likinäöstä vai näyttäisikö sormenpää suurelta, mehevältä pähkinältä. Molemmat siinä vähän säikähtävät, orava perääntyy vain hiukan ja jää hämmästyneen näköisenä katsomaan.  Luottamuksen lisääntyessä kasvaa myös oravan rohkeus. Jos maapähkinöitä pitelevä käsi ei tule oravan luo, menee orava käden luokse ja silloin kiivetään tarjoajan vaatteita pitkin kädelle. Ja jos tarjoilut on lintulaudalla loppu, tullaan avonaisesta ovesta sisälle läpi huoneiston keittiön ovelle ilmoittamaan, että nyt pitäisi tulla täyttämään ruokintapaikat.

   

 

 

Oravalla on monipuolinen ruokavalio, vaikka sen pääravintona ovatkin kasvit. Kuusen ja männyn siementen lisäksi orava syö keväällä lehtipuiden silmuja, kesällä lehtiä ja marjoja ja syksyllä sieniä. Nälissään se saattaa käydä ryöstämässä linnun pesästä munia. Ihmisten tarjoamina sille maistuvat auringonkukansiemenet ja tietysti erilaiset pähkinät. Joskus kesällä orava saattaa tulla  aamukahviseuraksi ja silloin kelpaa esimerkiksi ruisleipä tai juusto. Pöydältä haluun otettu omena viedään takapuoli edellä korkealle puun oksalle, jossa sitä sitten voi rauhassa ryhtyä maistelemaan. Ja ruokailun jälkeen käpälät nuollaan puhtaaksi sillä onhan puhtaus puoli ruokaa.

 

 

 

Valokuvaaminen on välillä helppoa ja välillä vaikeata. Kun orava pysähtyy ihmettelemään jotain tai syömään saamaansa pähkinää, ehtii kaikessa rauhassa ottamaan kuvia. Mutta villistä lajikumppanin takaa-ajosta tai muuten vain oksalta toiselle hyppelevästä oravasta on jo vaikeaa saada kunnollista kuvaa. Tarkkailu kameran kanssa kannattaa, sillä oravat ovat uskomattoman ilmeikkäitä eläimiä. Ilme voi olla kysyvä, naurava, hämmästynyt, hätääntynyt tai vaikka salaperäinen hymy kuin da Vincin Mona Lisalla.

 

 

 

 

 

Oravanpoikasten leikit ovat hauskaa katsottavaa. Juostaan  peräkanaa ympäri pihaa tai puun runkoa, painitaan, ruokaillaan yhdessä tai hengaillaan muuten vain. Helle väsyttää etenkin nuorukaisia kesken päivän. Silloin mukava nukkumapaikka löytyy puutarhakeinusta tai vaikka aidalta. Tai sitten lekotellaan muuten vain auringon paisteessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

  

Luontaisten vihollisten kuten petolintujen lisäsi kaupunkilaisoravien suurin uhka ovat vapaana liikkuvat kissat ja koirat. Ja tietenkin ihminen. Autojen alle menehtyy vuosittain moni orava. Joten ajellaan varovasti!